Puumies

Puumies,

Mitä ole tehnyt tälle maalle?

Mitä sen kädelle, kintaalle, -

Rakentanut tietysti,

Rakentanut kaksi taloa,

Parhaasta puusta, kivestä, kalliosta, -

Tehnyt tämän maan,

Lautakasasta,

Suorista nauloista

Omin käsin, paljain päin.

Autiomaahan huvilan,

Uuden, paremman kaupungin vahvan alun,

Raivaaja,

Edelläkävijä

Metsien, nurmien, järvien poika

Keskeltä olet aloittanut ja päässyt keskellä,

Korkeimman hongan oksille,

Suoran suomalaisen ikipuun latvaan,

Ylös ja kiinni kahvaan.

Puumies,

Kivimies.

Kansa sinua katsoo ihaillen,

Katsoo sinua ja verratonta joukkoasi,

Parhaitamme,

Kaikessa parastamme

Vaalit

Tarvitaan heti

Kaltaisiasi lisää.

Niin hoidatte meitä kuin

Suomalaista metsää,

Eikä kenenkään meistä tarvitse hävetä

Tätä maaperää,

Valtiota, kieltä tai arvojamme,

Ei sitä mitä on rakennettu 64 vuotta koko joukolla,

Ainutlaatuista kotia,

Maata,

Valtiota ja ihmistä.

Puumies,

Sinä ja tukkiporukkasi.

Nyt teidät tiedetään, tunnetaan syitä myöten.

Kyllähän metsä ymmärtää,

Että välillä kaikki pannaan sileäksi,

Laitetaan maata myöten ja rantoja pitkin,

Kaadetaan kaikki ja sammutetaan valot,

Sehän on metsän elämää,

Metsän ja Puumiehen yhteistä kieltä,

Tehdään vaan hyvää lautaa kaikesta,

Sitä riittää sitten listoihin

Ja tietysti listojen ulkopuolelle

Kerhoille ja kavereille,

Maakunnille kehittyville.

Ja johan me kaikki tiedämme,

Ketkä sitä tukea eniten tarvitsevat,

Esitaistelijat, ehdokkaat

Rivistöjemme parhaat,

Edestä johtajat,

Uhrautujat.

Kansa ei tukea tarvitse,

Pönkkä pois ja parempaan paikkaan,

Sopii siitä kellahtaa

Isänmaan kosteaan maahan,

Vaikka turvalleenhan sitä taidetaan mennä.

Mutta tämä maa on makeaa suussa,

Siinä on äidin rakkautta ja isän voimaa,

Siinä on sitä mistä joskus kasvettiin,

Jotain perin tuttua,

Muistumaa kaukaa lapsuudesta,

Kadonneesta ajasta, käsitteistä, kuten

Rehellisyydestä, vastuusta,

Kunnollisuudesta ja aitoudesta

Ja monesta muusta asiasta mistä kenelläkään

Ei Puumiehen maassa

Ole enää mitään selvää mielikuvaa.

Sopii siihen kellahtaa,

Isänmaan pehmeään maahan,

Todeta: "tästä sitä kasvaa kerran taas jotain"

Joskus,

Pitkän, lamaavan talven jälkeen kun

Tukkiporukka on poissa

Ja sen verran on versoa maassa

Että osaamme hämmästyä,

Kysyä

Mitä olemme tälle maalle antaneet tehdä.

Sanottavaa Suomesta 07.10.2009 Stadi